30.11.2015

Kirjavinkki: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Pitää nyt muistaessani vihdoinkin laittaa tänne ihan timanttinen kirjasuositus.
Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta.


Tykkäätkö dekkareista? Rakkaustarinoista? Kirjoista tai kirjoittamisesta? Kiinnostavatko ihmismielen liikkeet? Tartu tähän.

Törmäsin kirjaan kirjastonhoitajan suositellessa sitä minulle ex tempore. Kuten hänkin sanoi, 800-sivun mitta saattaa vähän epäilyttää, mutta ihan suotta. Anna tälle mahdollisuus! Itse rupesin lukemaan vähän ihan kokeeksi, ja heti hurahti 100 sivua ihan hujauksessa. Ja se kertoo jo jotain, kun ottaa huomioon missä väsymystilassa itse iltaisin aina yritän kirjoja lukea.

Kirjan kertoja, kirjailija Marcus Goldman, on nuorella iällä onnistunut julkaisemaan menestyskirjan. Toinen kirja ei ota syntyäkseen, joten hän lähtee inspiraation perässä nuoruusiän mentorinsa, Harry Quebertin luokse Auroran pikkukaupunkiin New Hampshireen. Pian Quebertin puutarhasta löytyy ruumis, joka kuuluu vuosia aiemmin kadonneelle 15-vuotiaalle Nola Kellerganille. Quebert on luonnollisesti pääepäilty. Marcus on varma mentorinsa syyttömyydestä ja alkaa tutkia tapausta tarkemmin. Matkan varrella pikkukaupungin asukkaista alkaa paljastua vähän sitä sun tätä, niin menneisyydestä, kuin nykyhetkestäkin.



Kirja on sveitsiläisen, 1985 syntyneen Dickerin esikoisteos. Tämän bestsellerin ottamista mukaan älykkäiden laatuklassikoiden Keltaiseen kirjastoon on myös kritisoitu, mutta mielestäni suotta. Juoni on yllättävä, ja kirja on taitavasti ja nerokkaasti kirjoitettu.



Näin tapahtui. Lämmin suositus tälle!


PS. Jos luet, olisi ehdottomasti kiva kuulla mitä tykkäsit! :)




25.11.2015

Kukkia ja kuuraa kuvissa

Saimme kurssilla tehtäväksemme valita jonkun kohteen, kuvata sitä eri tavoin, ja valita sitten kolme mielestään parasta kuvaa.

Koska minun on pitänyt testailla eri vaihtoehtoja tämänvuotista joulukorttia varten, päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja valitsin kuvauskohteekseni kynttilätuikun.

Ensimmäisessä (ja siinä potentiaalisessa joulukorttikuvassa) kuvassa tuikku pääsi suihkulähteen jäälle yhdessä Dream-kyltin kanssa...


... toisessa osaksi asetelmaa...


... ja kolmannessa pelkän valon muodossa ruusun kaveriksi.


Olen lueskellut Scott Kelbyn valokuvauskirjoja - suosittelen, jos olet yhtään aiheesta kiinnostunut! Ne on kirjoitettu hauskasti ja mukaansatempaavasti, ja niistä saa ihan loistavia vinkkejä.

Kelby vinkkasi kirjassaan sellaisesta itsestäänselvyydestä, että jos tykkäät kuvata kukkia niin mene, hyvä ihminen, ja osta niitä.

Noh, ajattelin sitten, että olisipa hyvä tuoda työreissulta kotiutuessani pitkästä aikaa kukkia Miehelle ;) ja palasin Lidlin (!!! Hyvät kukat, suosittelen!) kautta ruusujen kera :D


Intian jälkeen kotosalla odottelivat tosiaan vähän talvisemmat maisemat. Nämä kuvat ovat eiliseltä, kun piti ihan hakea varta vasten kotoa kamera ja palata vähän kuvailemaan vietyäni pojat tarhaan.

Tänään maisema näyttikin jo erilaiselta - kaikki lumet ovat sulaneet ja taivaalta on tihuttanut vettä. Hmph.





Vaikka olin tyytyväinen kuviin, viikon suurin tähtihetki oli kuitenkin eilen laittaessani Poikaa nukkumaan.

Jutusteltiin hetki, minä siinä sängyn laidalla. Poika katsoi minua ja totesi: "Sä oot upea!" :D




21.11.2015

Ernest Hemingwayn talo

Key Westin tunnetuin nähtävyys on kirjailija Ernest Hemingwayn siirtomaatyylinen talo, jonka hän osti vuonna 1931 ja jossa hän asui yhdessä toisen vaimonsa Paulinen kanssa.

Key Westin lisäksi Hemingway vietti elämänsä aikana pidempiä aikoja niin Pariisissa, Afrikassa, kuin 150 kilometrin päässä Kuubassakin, jossa hän asui elämänsä viimeiset 21 vuotta.

Key Westin toinen kuuluisuus on kaupungissa 40 vuoden ajan asustanut näytelmäkirjailija Tennessee Williams (joka muuten kuoli Wikipedian mukaan 71-vuoden ikäisenä yksin hotellihuoneessaan tukehtumalla lääkepullon korkkiin!)








Pihassa sijaitsee erillisessä rakennuksessa myös Hemingwayn kirjoitusstudio, jonne sai tyytyä kurkistamaan vain ovelta. Huokaus, tämä oli jotenkin niin kiehtova huone! Pöydällä on edelleen postia, sekä Remington-kirjoituskone, jolla hän kirjoitti mm. romaaninsa Jäähyväiset aseille, Kilimanjaron lumet ja Kenelle kellot soivat.

Koristeellinen talo on säilytetty sellaisena kuin se oli kirjailijan eläessä ja se on täynnä Hemingwayn matkoiltaan tuomia, kauniita huonekaluja.


 Tuli kovin kotoisa fiilis mustan kissan pötkötellessä sängyllä <3



Papa Hemingway (Papa on kuubalaisten hänelle antama lempinimi) tykkäsi kissoista ja talossa majailee tänäkin päivänä yli 50 kissaa, joiden uskotaan polveutuvan Hemingwayn lahjaksi saamasta, valkoisesta Snow White - kissasta.

Kissanpäiviä viettäviä otuksia pyöri talolla ja tontilla siellä sun täällä. Hemingway oli erityisen mieltynyt kuusivarpaisiin kissoihin ja sellaisia ovat myös useimmat talon nykyisistäkin asukkaista. Kuusivarpaiset, onnekkaina pidetyt kissat, ovat muuten olleet suosittuja laivakissoja.



Kissat on Hemingwayn kissojen tapaan nimetty kuuluisuuksien mukaan, ja maallisen elon päätyttyä ne saavat viimeisen lepopaikkansa pihalla sijaitsevalta hautausmaalta.






 Yllä: Harry Truman :)





Innostuin, kun minulle selvisi, että Hemingway oli suuri kissojen rakastaja ja kalamies. Hieno mies, ajattelin, rakastaa kissoja ja merta, ja osaa kirjoittaa. Fiilikset kuitenkin lässähtivät kuullessani, että tyyppi oli vähän toisenkinlaisten kissojen perään: hän oli naimisissa neljä kertaa ja hänellä oli useita rakastajattaria. Hemingway päätti päivänsä oman käden kautta 61-vuotiaana vuonna 1961.


Nyt terkkuja Intiasta! Täältä ei ole kuitenkaan odotettavissa kuvia - kamera lomailee kotona, kun on niin lyhyt työreissu.

Kotiin on kuulemma viime yönä sadellut ensilumi, että täältä saakin palailla vähitellen jo vähän talvisempaan todellisuuteen, hrrr...

Iloa viikonloppuusi!



20.11.2015

Terveisiä äidiltä

Äitini piti kirjoittamisesta ja lukemisesta, ja kirjoitteli mielellään muistiin aforismeja.
Olen törmännyt niihin käydessäni hänen tavaroitaan läpi.

Eilen löysin vähän pidemmän, muiden tapaan käsin kirjoitetun, paperiarkin täynnä erilaisia mietelmiä.

Näinä hulluina aikoina olen heräillyt öisin ja jäänyt tavoistani poiketen valvomaan ja murehtimaan maailman menoa. Eilen illalla taas rupesin murehtimaan Miehelle, että mihin tämä maailma on menossa ja miten me saadaan pojat kasvatettua turvallisesti aikuisiksi ja ihmisiksi ja saavathan ne varmasti onnellisen ja pelottoman elämän ja niin edelleen. Niin Mies sitten siihen totesi, että lue kuule se äitisi kirje, voi olla, että hän jätti sinulle siinä ihan hyvän perinnön <3









Rauhallista perjantaita!
Toivottavasti voit viikonloppuna keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä <3





19.11.2015

Key West

Key West on kaupunki ja saari, joka sijaitsee vähän reilut 200 km Miamista lounaaseen. Se on Floridan eteläisin paikka ja samalla Yhdysvaltojen eteläisin piste mantereen puolella. Kaupunki on pieni (n. 25 000 asukasta), mutta turistimäärät hurjat.

Key West olisi ihana lomakohde ihan itsessäänkin, me teimme sinne bussiretken Miamista.

Olisin voinut ihan hyvin ajella sinne itse, mutta oli toisaalta ihan kiva istuskella vain kyydissäkin vaihteeksi ja katsella rauhassa kauniita maisemia - lähes koko ajoreitti kun kulkee (ah, niin turkoosin) meren päällä. Meillä kävi vielä tuuri bussimatkan suhteen, sillä tilausbussi haki meidät kyytiin viimeisinä ja jätti pois ensimmäisinä, eli emme joutuneet istuskelemaan bussissa kuin pelkästään varsinaisen ajomatkan ajan. Retki alkoi aamuseitsemän jälkeen ja hotellilla Miamissa olimme iltayhdeksältä, ajomatka oli reilut kolme tuntia suuntaansa.

Kaupungissa ei ole montaa nähtävyyttä, oikeastaan vain kirjailija Ernest Hemingwayn talo ja Yhdysvaltain eteläisin kohta (kuva tuonnempana), mutta kaupunki itsessään oli näkemisen arvoinen somine pastellivärisine taloineen. Menisin mieluusti lomalle johonkin kivaan resortiin Key Westin kupeessa ja tekisin sieltä käsin vaikka päiväretken Miamiin :)



 Hard Rock Cafe



Kaduilla oli vielä bongattavissa Halloweenin rippeitä.







Tästä putiikista tarttui mukaan toinen matkan ainoista ostoksistani: Heaven is a little closer by the ocean -jääkaappimagneetti (alakuvassa ylärivissä), jonka ajattelin viedä mökin jääkaapin oveen <3

Lisäksi ostin toisesta kaupasta kotiin Key West -magneetin, koska kerään jääkaappimagneetteja paikoista, joissa olen käynyt. Muutakin kivaa ostettavaa sälää olisi varmasti löytynyt, mutta pysyin ostolakossani lujana ;)











Key Westin auringonlasku on legendaarinen.

Fiilistelimme viime tippaan saakka tuolla Southernmost pointissa, minkä jälkeen ehdimme paikalle juuri sopivaan auringonlaskuaikaan, tosin en ennättänyt kaivaa esille (koko kuuman päivän mukanani raahaamaani) jalustaa. Roiskin muutaman kuvan ihan käsivaralta, ettei kaunis näkymä vain menisi sivu suun.

Auringonlaskusta oli tehty amerikkalaiseen tyyliin kunnon show, ihmisiä oli tungokseen saakka ja bändi soitti What a wonderful worldiä... Jos sulki korvansa hulinalta, niin itse auringonlasku oli kyllä todellakin kokemisen arvoinen näky <3







Laitan vielä erilliseen postaukseen kuvat Ernest Hemingwayn IHANASTA talosta kissoineen <3

Kivaa viikon jatkoa! :)





© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.