Johanna Holmström: Sielujen saari

10.1.2018



Ihan pakko on vielä palata Sielujen saarelle.

Luin kun luinkin sen silloin viime viikolla loppuun ja Johanna Holmströmin kirja osoittautui kyllä yhdeksi parhaimmista, joita olen lukenut. Varmaan paras sitten Valo valtameren yllä -kirjan. Jäin koko loppuillaksi viipyilemään sen tunnelmaan - itkettyäni loppua ensin vuolaasti. Loppu oli yllättävä ja onnellinenkin, joskaan ei tietenkään kaikille siinä maailmassa. Siinä todellisuudessa.

Holmström oli onnistunut vangitsemaan tarkkanäköisesti mieleltään järkkyneen mielenmaiseman. Sen, mitä risteilee masentuneen ja kaikkeen uupuneen päässä. Ja otaksun, että myös sen, millaista elämä on talvisessa, pimeässä saaristossa.

Muille mielisairaalan asukkaat ovat vain, noh, mielisairaalan asukkeja. He kaikki ovat kuitenkin jonkun tyttäriä, vaimoja, siskoja... jotkut myös äitejä.

Lämmin suositus tälle.

PS. Tuo kansikuva on mielestäni ihan mielettömän hieno!

4 kommenttia:

  1. Apua toi kirja vaikuttaa tosi hyvältä. Pakko lisätä se omalle lukulistalle. Sun blogissa näkyisi olevan myös muista kiinnostavan oloisista kirjoista juttua, täytyy käydä lukemassa noita sun aiempia postauksia ja poimia lisää lukuvinkkejä :)

    ♥: Linda/Revontulipalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, kävin jo vastavierailuilla ja bongasin vinkkejä itsellenikin. Varasin heti sen Vettä elefanteille :)

      Poista
  2. Todella mielenkiintoisen oloinen kirja, pitääpä käydä kirjastosta lainaamassa. Ps. Tosi tyylikkään näköinen tämä blogisi uusi ulkoasu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli ihana kirja, heti lainaamaan vaan! <3 Ja kiitos, kivasti sanottu! Miellyttää tietysti omaakin silmääni :)

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.