1.1.2014

Saisinko yhden kappaleen vauvoja, kiitos...!

Enpä keksi parempaakaan tapaa aloittaa, kuin loppuun kuluneen odottavan aika on pitkä. Juuri mitään muuta mielessä ei tällä hetkellä pyöri. Ja hölmöähän se on olla näin kärsimätön, kun ei olla vielä edes lasketussa ajassa, mutta kun tämä olo nyt on ollut niin lupaileva jo pitkään... Eilen illalla taas supisteli reippaasti iltakahdeksasta puoli yhteen. Sitten päätin, että kokeilen saanko unta. Mikäli en saisi ja napakat supistukset jatkuisivat, soittelisin jo sairaalaan. Olipa yllätys, että nukahdin, ja heräsin aamulla taas yhtenä kappaleena.

Eihän tässä mitään hoppua olisi, kun laskettuun aikaankin on vielä monta päivää, mutta kun en missään nimessä haluaisi sitä käynnistystä... Siis: tänne yksi kappale synnytyksiä, kiitos!

Vuodenvaihde sujui kuten arvelinkin - erittäin, erittäin rauhallisesti. Same procedure as every year: perunasalaattia, nakkeja, lihapullia, sipsejä... Poikanen oli ekstaasissa kun sai iltaruualla saunan kiukaassa paistettua nakkia, pienestä se pieni ihminen ilahtuu :) Olin muuten väärässä kun arvelin, että emme jaksa valvoa edes siihen vuoden vaihtumiseen saakka. Aika livahti kuin huomaamatta yli puolenyön niitä supistuksia kellottaessa.

Normaaleista uudenvuoden rutiineista jäi puuttumaan tänä vuonna myös Illallinen yhdelle... Allekirjoittaneesta tämä ei ole suurikaan menetys, Mies sen sijaan tykkää kyseisestä hupailusta kovasti. Tallensin sen aiemmin päivällä,  jotta hän saisi siitä illalla nautiskella, mutta hups... unohtui! Ehkä sitten jonkun sopivan hetken koittaessa...

Nyt pannari uuniin ja vuoden ensimmäisen päivän iltaa jatkamaan, ciao!

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.