14.1.2014

Vauvan ensimmäinen neuvola

Tänään oli Vauvan ensimmäinen neuvola-aika, joka hoidettiin neuvolantätien (opiskelija oli mukana) kotikäyntinä. Olisimme periaatteessa voineet mennä käymään myös neuvolassa, mutta koska emme tienneet miten nopeasti toipuisin siihen kuntoon, että autolla ajaminen onnistuu, sovimme, että tulevat käymään meillä. Hyvä niin, sillä tänään olikin melkoinen pakkaspäivä, -15c! Vielä ei kannata noin pientä viedä ulos, ellei ole ihan pakko jotain asiaa toimittaa.

Käynti oli kiva. Vauvalla vaikuttaisi olevan kaikki hyvin. Paino laski vielä sairaalasta lähdön jälkeen jonkun verran, onneksi kuitenkin sallituissa rajoissa, ja oli nyt kääntynyt ihan mukavaan nousuun. Esikoisen kanssa täysimetys ei onnistunut koskaan, minkä luulen johtuneen sektiosta. Nytkin olen ollut huolissani maidon riittävyydestä, mutta tuo painon nousuun kääntyminen kielii onneksi jo yksinään ravinnon riittävyydestä. Lisäksi teimme varmuuden vuoksi syöttöpunnituksen, eli punnitsimme Vauvan ennen ja jälkeen imetyksen, tuloksena 70 g:n painonnousu, mikä on kuulemma oikein hyvä! Olipa helpottava tieto! Seuraava neuvolakäynti on viikon päästä, katsotaan sitten minkä verran painoa on tullut lisää.

Muuta ihmeellistä käynnillä ei sitten tapahtunutkaan. Ihanaa, miten paljon "varmempi" (tai no miten varma nyt vauvojen kanssa koskaan voi olla...) olo tämän uuden tulokkaan kanssa on, kun ei ihan joka pikkuasiaa tarvitse katsoa joka-vanhemman-parhaasta-ystävästä Googlesta... Esikoisen aikaan törmäsin netissä sivustoon, johon oli koottu useimmat tuoreita vanhempia askarruttavat kysymykset, ja sehän oli identtinen oman hakuhistoriani kanssa ;) Tilannetta helpottaa vielä se, että kaikki jutut, jotka tämän uuden tulokkaan suhteen askarruttaisivat, ovat täysin samoja kuin esikoisen kanssa. Esimerkiksi toinen silmä rähmii (sama kuin esikoisella), nyt tiedän, että koitamme ensin puhdistella ahkerasti keitetyllä vedellä ja katsoa riittääkö se korjaamaan tilanteen. Iho punoittaa juuri samasta kohtaa kuin esikoisella, nyt tiedämme, mitä rasvaa siihen käytämme. Tiedän, missä vaiheessa kannattaa lopettaa syöttäminen, kun olo rinnalla menee vain hengailuksi pontevan syömisen sijaan... jne. Hyvä juttu, sillä esikoinen vaatii (ja ansaitsee) huomiota siinä määrin, että aika ei kyllä riittäisi istuskella koneella surffailemassa ja ihmettelemässä.

Arki käynnistyi täällä oikein leppoisasti, voi kunpa jatkuisikin näin!

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.