25.1.2016

Kirjavinkki: Delhin kauneimmat kädet

Aloitin Delhin kauneimpien käsien lukemisen heti Harry Quebertin jälkeen. Lukukokemus oli lähes yhtä tasokas.

Mikael Bergstrandin kirjaa suositteli kirjastonhoitajan sijasta kollega, ja onneksi tartuin vinkkiin välittömästi. Tämäkin oli nimittäin ihan helmi! Hauska ja viihdyttävä, sisältäen myös vakavampaa asiaa.

Kirja kertoo malmölaisesta, keski-ikäisestä Göranista. Göranilla ei viime aikoina ole mennyt elämässä ihan putkeen. On tullut ero vaimosta ja masentaa. Yksitoikkoisen, tylsän arjen kruunaavat potkut töistä.

Veijarikaveri Erik houkuttelee Göranin keihäsmatkatyyppiselle turneelle uskomattomaan Intiaan ja tämä yllättää kaikki - myös itsensä - lähtemällä.

Bergstrand kuvailee osuvasti niin matkantekoa...

"Naapuripöydässä kolme leveäharteista suomalaista pukumiestä joi punaviiniä, olutta, lonkeroa ja salmiakilla maustettua Koskenkorvaa. Vain aitojen suomalaisten päähän voi pälkähtää juoda sekaisin niin erilaisia alkoholijuomia niin järjestelmällisen päättäväisesti kuin nämä hyvin pukeutuneet herrat joivat. Ei mitään turhia puheita kuten silloin kun me ruotsalaiset ryyppäämme. Ehei, he olivat johdonmukaisia ja määrätietoisia. He kaatoivat kurkkuunsa lasin toisensa perään, eikä se vaikuttanut mitenkään harvasanaisen keskustelun kiihkeyteen tai äänenvoimakkuuteen. Ainoa näkyvä muutos oli katseiden sameneminen ja kasvojen syvenevä punoitus. Puolentoista tunnin kuluttua he nousivat seisomaan, ottivat tietokonelaukkunsa ja kävelivät pois hämmästyttävän vakain askelin."

... kuin saapumista Delhiin:

"Yli tunnin pituinen kummallinen labyrinttivaellus vei meidät muun muassa terveysasemalle, missä hengityssuojaimella varustautunut väsynyt lääkäri leimasi koneessa täyttämämme kortit, tuikealle passintarkastajalle, joka tuntui nauttivan pitkien jonojen synnyttämisestä ja hermostuksen hikikarpaloiden nostattamisesta turistien otsalle, matkatavarahihnan tönimisrytäkkään ja lopuksi vielä paikkaan, jonne piti jättää alaosa lapusta, josta passintarkastaja oli ottanut yläosan ja jonka olin jo ehtinyt kadottaa."

Hän onnistuu taidokkaasti pukemaan sanoiksi sen, miltä Intia ensikertalaisen silmin näyttää. Ja kuulostaa, haisee tuoksuu ja maistuu. Kokemusta värittävät hupaisat ja vähemmän hupaisat sattumukset aina elävästi kuvaillusta vatsataudista kiellettyyn rakkauteen.



Luettuani tämän tänään loppuun, ampaisin välittömästi hakemaan kirjastosta kirjailijan toisen kirjan: Sumua Darjeelingissa - ja teetä. Toivottavasti se lukukokemus on yhtä viihdyttävä :)

Sitä ennen olen ajatellut kuitenkin "lukaista" (= pääasiassa sekavia ja unenhuuruisia hetkiä peiton alla jossain unen ja valveen välimaastossa...) Grace Kellyn elämäkerran, joka vaikuttaa myös tosi hyvältä.


Kivoja lukuelämyksiä sinne!

Jos päätät tarttua johonkin näistä, kuulisin mielelläni mitä tykkäsit :)




Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.