Retki kotieläinpihalle

Toivottavasti viikonloppusi sujui kivasti :)

Meidän sujui. Minullakin oli työvuorojen vaihdon seurauksena suht harvinainen vapaa viikonloppu. Lauantain ihanasta kesäsäästä nautittiin kotipihassa.

Saatiin viimein tällekin kesälle suihkulähde solisemaan (en muista, onko homma koskaan mennyt näin myöhäiseksi, jännä juttu...), ruoho leikattua ja kukkaset suurinpiirtein oikeille paikoilleen.

Illan kruunasi paras koskaan tekemäni pannukakku - itse asiassa kenties ensimmäinen, joka saatiin uunissamme onnistumaan kunnolla! Onnistui tällä Maku-lehden ohjeella. Jotain ehkä kertoo se, että lauantai-iltana tehty pellillinen oli syöty sunnuntaina puoleenpäivään mennessä ja iltapäivällä Poika jo pyyteli, että voidaanko tehdä sitä uudelleen :)

Eilen tehtiin retki Hennolan kotieläinpihaan, joka on ollut ohjelmassa joka kesä poikien syntymästä lähtien.

Ja kylläpä oli kiva retki! :) Pikkuvelikään ei ole traumatisoitunut siitä, että pari vuotta sitten häntä puri kani niin, että veri vain roiskui :D vaan syötteli ja rapsutteli eläimiä rohkeasti.

Reissusta jäi kytemään esikoiselle mustan kissanpennun kaipuu ja kuopukselle marsun kaipuu (voisi kuulemma oikein mainiosti asustaa hänen huoneessaan). Kehotin Pikkuveljeä keskustelemaan marsuasiasta isänsä kanssa - vahvasti veikkaan, ettei marsu ole heti ensi viikolla muuttamassa taloon :D

Itsehän olen ihan höpsönä eläimiin ja ottaisin varmaan jokaisen, joka vastaan tulee - ainakin karvaiset ja höyheniset yksilöt. Nuokin silkkikanat (pörröiset ja valkoiset) alkoivat kyllä aika lailla kiinnostelemaan... ;) Olisi ihanaa saada omien kanojen munia ja höyhenistähän voisi askarrella vaikkapa koruja... Nyt poimittiin poikien kanssa muutama höyhen talteen aiemmin kotipihasta löytyneen linnunsulan kaveriksi. Ajattelin, että ne voisi sommitella tauluksi.

Kivaa viikkoa, muruset!