Perjantaina

2.12.2016

Aloitin aamun treenillä: crosstrainer-sessio + jooga.

Treenin jälkeen söin puuroa ja mustikoita, sekä ihanan smoothien:

★ Ananasta
★ Cashew-maitoa
★ Maca-jauhetta
★ Puolen sitruunan mehu



Bongasin Kodin Kuvalehdestä, kirjavinkin. Tai paremminkin kirjailijavinkin:

Kate Mortonin uusimman kirjan, Kaukaiset hetket, kuvailtiin sopivan sellaiselle, joka tykkää Downton Abbeystä, Bridget Jonesista ja Rebekasta. Rebekkaa en tunne, mutta nuo kaksi muuta riittivät herättämään kiinnostukseni.

Minulla on tällä hetkellä kesken kuusi kirjaa (can U believe it...!?) Aavetaloja ja ihmiskohtaloita, Sodassa ja rakkaudessa (Chris Cleave), Camilla Läckbergin Leijonankesyttäjä, Paula Nummela - Matkalla vaan, Islantilainen voittaa aina ja Diana Gabaldonin Muukalainen. Mikään ei oikein ole kolahtanut, enkä ole jaksanut lukea alkua pidemmälle. Sen Valo valtameren yllä -kirjan jälkeen mikään ei ole tuntunut enää miltään.

Jo alun perusteella voin sanoa, että tämä Morton kyllä tuntuu joltain! Lainasin ensin tuon uusimman, mutta minulla on jostain syystä tarve lukea kirjailijan kirjat aina kronologisessa järjestyksessä, vaikka ne eivät liittyisikään toisiinsa mitenkään, joten kävin sitten kuitenkin lainaamassa myös kaksi ensimmäistä.

Nyt luen tuota esikoisteosta Paluu Rivertoniin, ja se on vienyt heti mukanaan! Takakantta lainatakseni: "Paluu Rivertoniin on lukuromaani, joka pyyhkäisee lukijan mukaansa 1920-luvun englantilaiseen kartanomaisemaan ja 1990-luvun Lontooseen. Se on tarina rakkaudesta, joka ajaa ihmiset käsittämättömiin tekoihin: tarina murhasta, valheista ja salaisuuksista."

Heräsikö kiinnostus? ;)

Nämä kaikki kolme Mortonin kirjaa on muuten palkittu Australian kirja-alan arvostetulla Vuoden romaani -palkinnolla.




Ihanaa viikonloppua!

Toivottavasti ennätät poltella kynttilöitä ja hiljentyä kirjan äärellä 



8 kommenttia:

  1. Hyvä valinta Anu. Kaikki luettu ja hyviksi todettu. Odotan innolla seuravaa tiiliskiveä. Joel Dickerin Baltimoren suvun tarina jatkaa hyväksi todettua linjaa myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Baltimore on nyt varattu kirjastosta, kiitos vielä muistutuksesta :) Olikin muuten meidän pikkukirjastolle tosi pitkä varausjono - oon vasta 16.! Mutta onpahan aikaa lukea nuo Mortonit ensin alta pois :D

      Poista
  2. Hyviä valintoja, kaikki tiiliskivet luettu. Odotan innolla seuraavaa. Joel Dickerin uusi Baltimore kirja on myös hyvä.

    VastaaPoista
  3. Heips! Kiitti kirjavinkistä, luin myös sen Valo valtameren yllä, oli ihan huippu ja kosketti (ehkä osasyynä se, et on 3kk nyytti kainalossa ❤).
    Morton lähtee kokeiluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips, Molly - ja ooh, onnea 3kk nyytistä ♥ ♥ ♥ Ihanaa :)
      Se kirja kosketti itseäni kyllä jotenkin ihan liikaakin, jospa tämä Morton olis vähän vähemmän tunteita herättävä...

      Poista
  4. Ooh! Miten joku onkaan noin energinen aamusta! Itse aamuisin kuljen ainakin tunnin silmät ristissä, tukka takussa ja mietin mikähän viikonpäivä edes mahtaa olla.. :D

    Onpas sinulla monta kirjaa kesken! Minä olen sellainen "yhden kirjan ihminen" eli luen kerrallaan aina yhtä kirjaa. Se menee sitten yleensä noin 5-7 päivässä, jonka jälkeen pääsee taas aloittaman uuden. Ah, kirjat ♥ Läckberg on yksi suosikkikirjailijoitani. Niitä tosin on PALJON! En mitenkään voisi sanoa vain yhtä. Tai kahta. Tai kolmea.. Noh, kymmenen parasta ehkä pystyisin sanomaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, oon tullut vissiin vanhaksi (nyyh), kun herään nykyisin joka aamu viimeistään seitsemältä. Ja minäkin haahuilen ekan tunnin silmät ristissä kahvimukin kanssa ;) mutta kunhan siitä tokenen, on paras hetki treenata. Mun on pakko tehdä se heti aamulla, kun iltapäivästä veto alkaakin sitten jo hiipumaan :D Mutta sitten onkin koko päivän kiva ja iloinen fiilis!

      Mulla ei yleensä ole noin monta kirjaa yhtä aikaa menossa :D mutta nyt oon jotenkin vaan aloitellut niitä päämäärättömästi, eikä mikään ole kiinnostanut alkua pidemmälle. Olen päättänyt, että luen kokonaan vain hyvät kirjat, enkä enää edes yritä pakertaa väkisin niitä ei-niin-kiinnostavia (nuorena luin sisukkaasti loppuun kaikki aloitetut). Kun en kuitenkaan ehdi tämän elämän aikana lukea edes niitä kaikkia hyviä kirjoja.

      Läckberg on niiin hyvä, ja oon lukenut tähänastisista kaikki, mutta tuo Leijonankesyttäjä oli jotenkin liian väkivaltaisen oloinen (Mies kyllä sanoi, että vain alku oli sellainen ja muu kirja ihan siedettävä), en ole pitkään aikaan tykännyt lukea mitään kovin julmia juttuja :/ Ennen olin ihan dekkareiden suurkuluttaja!

      Poista
  5. Kiitos, onnekkaampi en voisi olla 😍. Mä oon pitänyt pidempään hiljaiseloa kuulumisten suhteen, seuraillut oon kyllä sun blogia 😊.

    VastaaPoista

Sisällön tarjoaa Blogger.