29.7.2016

Suru on kunniavieras

Sitten kun kukkanen kesän on nähnyt
hajoaa se maahan multaan.
Näät sen silti kukkana aina,
muistot on kalleinta kultaa.

Eikä sun vieraasi asumaan jäänyt
lähti se muualle matkaan.
Vielä se tulee mennäkseen jälleen
lähemmäs kuin aavistatkaan.

(Jenni Vartiainen: Suru on kunniavieras)


Pääsin vihdoinkin käymään minun ja Koiran pitkäaikaisissa yhteisissä lenkkimaastoissa, kauniissa Helsingin Tullisaaressa. Sinne ripottelin rakkaan ystäväni tuhkat. Poluille, joita yhdessä kirmasimme. Kallioille, joilla nautimme auringon lämmöstä ja katselimme ohi lipuvia laivoja. Tuulen mukana hyväilemään maisemia, joita rakkaan ystävän pehmoiset anturat joskus kepeästi koskettivat.

Puolet säästin kotipihaan. Polulle, jota pitkin se ilta-auringossa häntä heiluen juoksi takaisin ulkoilultaan. Nurmikolle, jolla se touhotti niin onnellisena kuin vain vapaana kirmaava koira voi.

Maailman ihanin Koira.

Kiitos ystävyydestäsi 















4 kommenttia

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.