11.7.2016

Loma-ahdistus

Minusta tuo poikana oleminen ei näyttäisi olevan kovinkaan tylsää. Siihen malliin nämä touhupetterit... noh... touhuavat.

Olen huomannut itsessäni jälleen samaa, hmm, oireilua, kuin viime kesänäkin. Minua vain rassaa ihan suunnattomasti se, etten ole koskaan yksin. Naistenlehtiä minulla on tällä hetkellä kesken kolme, plus yksi kirja, jota olen lukenut muistaakseni kahden kuukauden ajan. Lisäksi tauoton meteli hermostuttaa. Hetkittäin tuntuu, että koko ajan joku itkee, huutaa, raivoaa tai on muuten vain tyytymätön.

Olen itse aika verkkainen ja rauhallinen ihminen (toki riippuu tilanteesta, toimeliaampiakin hetkiä joskus sattuu kohdalle) ja se tuntuu minusta todella hermostuttavalta, kun toiset eivät ole hetkeäkään paikallaan. Ei ruokapöydässä, ravintolassa, kaupassa. Ei edes saunan lauteilla.



Minä taas rakastan istuskelua, maiseman katselua, hiljaisuutta ja rauhaa. Toki sen tarve tuntuu vielä korostuvan, kun niitä hetkiä ei tosiaan juurikaan ole. Siis nyt lomalla, kun kaikki ovat jatkuvasti saman katon alla.

Toisaalta taas on ihanaa viettää aikaa yhdessä - kerrankin oikein kunnolla. Pojat kasvavat niin kohisten, että tuntuu että joka aamu ylös nousevat isommat pojat, kuin jotka menivät nukkumaan.


Lisäksi olen oppinut paljon lasteni ajatusmaailmasta. Esimerkiksi sen, että "ninjat on hyviksiä" ja "tytöt ei oo ihmisiä". Koen tarpeelliseksi huomauttaa, että jälkimmäistä kannanottoa koitin parhaani mukaan oikaista. Ensimmäiseen en osannut ottaa sen kummemmin kantaa.

Olen myös jälleen huomannut, että Poika oikeasti on jälkeenpäin hurjan pahalla mielellä, jos ei ole totellut. "Äiti ensi kerralla mä tottelen! Ensi kerralla mä en hae kirahvia." (Pikkuveli nukkui peräkamarissa, josta kirahvi piti kielloista huolimatta mennä väen vängällä hakemaan.)


Ja sen, että Pikkuveljestä on tullut jälleen lyhyessä ajassa niin iso poika.

Kun isänsä oli kysynyt laitetaanko tukkoiseen nenään sumutetta nukkumaan ruvetessa, hän oli todennut: "Ei tarvii. Kyllä se siitä ohi menee."

Ja ovelakin hänestä on tullut. Eilen illalla sanoin, että jos hän antaa nätisti laittaa nenäsumutetta, hän saa palkinnoksi kaksi pastillia. Hän katsoi minuun ja totesi hymyillen: "Mä haluan vain yhden pastillin!"

On tämä sellaista tunteiden vuoristorataa.

Kultainen keskitie olisi kyllä ihan kiva löytää - tai ainakin vähän vähemmän niitä aallonpohjia.







6 kommenttia

  1. Ei hitsi, ihan täsmälleen ku mun ajatuksia! Toi yksinolo ja sen puute jne!!! -Katri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri <3 Ihanaa, etten ole yksin ajatuksieni kanssa, vaikka kurjaa tietysti, että niitä on - niin sulla kuin mullakin. Ja ilmeisesti monella muullakin. Vaikka ne omat pikkuiset ovatkin maailman ihanimpia ja rakkaimpia, ja niiden kanssa on ihanaa touhuta, on se minusta ihan luonnollista haluta välillä ladata akkuja ja rauhoittua <3 Voi kun onnistuisi toisinaan meillä kaikilla! Kiva kun kommentoit :)

      Poista
    2. Kun tällaiseksi megaintrovertiksi synnyin..ei mahda mitään :) Mut on ne ihaniakin höpöttäessään, nuo meijän tytöt.. Välillä saa nauraa katketakseen :D paitsi välillä ei sais, kuten eilen 3veen huomauttaessa tyynen asiallisesti: äiti tässä mun potkulaudassa on linnunpaskaa. Tuskaa oli pidättää repeämistä. Sen sijaan kysyin (oli ihan pakko) mitä sanoit en kuullut, ja hän toisti saman yhtä asiallisesti :D
      K

      Poista
    3. :´D Kiitos päivän nauruista ;)

      Poista
  2. Voi, niin tuttuja tuntemuksia ja ajatuksia!
    Silloin kun minun tytöt olivat pieniä, pyöritin kaikki viikot yksin arkea, ex-mieheni ollessa viikot matkatöissä. Viikonloppuisin olisin sitten kipeästi kaivannut sitä omaa aikaa, mutta ei, kavereita tuli kylään tai sitten itse lähdimme kyläilemään, tai isovanhemmat pyysivät kylään tai tulivat käymään tms..... tuntui että aina oli hälinää, hulinaa, menoa ja meininkiä ;)
    Nykyisin otan kaiken sen "menetetyn" oman ajan takaisin korkojen kera, ja kaiholla muistelen tyttöjen lapsuusaikaa =D
    Hih, minuun iskee varmaankin kohta hieman erilainen loma-ahdistus, kun kesäloma alkaa vääjäämättä lähestyä loppuaan :)
    Ihanat kuvat suloisista pikku pellavapäistä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Nostan hattua kaikille niille, jotka pyörittävät aikoja pidempiä aikoja itsekseen (myös miehelleni, vaikka hän ei paria-kolmea päivää kauemmin yleensä olekaan yksin)!

      Ihanaa, että oot saanut takaisin "menetettyä" omaa aikaa ja oon aivan varma, että minäkin muistelen tätä aikaa jälkeenpäin, että voi kun se olikaan ihanaa ;) :D Vaikka tänäänkin on taas ollut ainakin sata hetkeä, joina olen miettinyt, miten ihmeessä selviän tulevasta viikosta...

      Ihan huippua, että olet saanut lomailla <3 Oot sen ansainnut!

      Poista

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.