4.7.2016

Äiti-ihmisen ilta yksin kotona

Viikonloppuna tapahtui jotain erittäin, erittäin harvinaista. Siis sellaista, mitä ei tapahdu koskaanOlin yön yksin kotona.

Tarkemmin sanottuna kaksi yötä. Muut jäivät mökille, ja minä tulin valokuvauskurssini takia "kaupunkiin" (aika maallahan tässä siis asutaan...)

Ensimmäinen ilta oli lyhyempi - olin kotona illalla seitsemän maissa - joten kävin poimimassa mansikat, söin, söin mansikat, katsoin hetken Downton Abbeytä ja painelin sänkyyn. Lauantaina aikaa jäikin jo enemmän, eli koko ilta. Ensimmäiset pari tuntia pyörin hoo moilasena ympäriinsä. Jossain vaiheessa tartuin kameraan ja kuvailin vähän kukka-asetelmia.

Kävin mökkimatkalla vanhan tavaran kaupassa, sillä tarvitsemme mökille matalia lautasia ja haluamme niiden olevan vanhoja. Pähkäilin pitkään parin erilaisen lautassetin välillä. En osannut päättää, joten ostin kaksi kukkamaljakkoa :D "Sopivat ainakin keittoruokiin!" totesi Mies, kun kerroin ratkaisustani. (Miksei myös smoothieihin...?)

Maljakot ovat kuulemma itävaltalaista designia. En osannut päättää kumman värisen otan, joten otin molemmat... Hei, mun lempparit roosa ja vihreä, joten miten olisinkaan voinut päättää!?!












Jossain vaiheessa yksin ollessani päässäni vilahti ajatus, että olisin voinut myös siivota, kun olisi kerrankin voinut touhuta ihan rauhassa. Onneksi se ajatus kuitenkin katosi yhtä nopeasti kuin tulikin :)

Oli aivan ihanaa olla yksin kotona, se kun on niin kovin harvinaista nykyään. Ihanaa oli kuitenkin myös saada taas perhe kotiin eilen illalla. Maailma oli taas mallillaan, kun istuin poikieni kanssa iltapalapöydässä ja kuuntelin innokkaita kertomuksia siitä, mitä mökillä oli touhuttu.

Poika totesi sitten iltapalaa popsiessaan, että "äiti nyt tää ruoka meni mun mahalaukkuun". Olin aivan äimänä tästä anatomian tuntemuksesta ja ajattelin, että on tainnut isi vähän opettaa biologiaa. Poika sitten jatkamaan: "Nii-in! Se menee mun mahalaukkuun. Tässä on mun mahalaukku. (Näyttää mahaa.) Tässä on takaluukku. (Näyttää alaselkää.) Siitä menee ruoka sinne leijonan suuhun!"

Ööh, joo.



4 kommenttia

  1. Kauniita kuvia ja kivat maljakot olet löytänyt. Ihanaa saada viettää aikaa itsekseen, varsinkin pikkulapsiaikaan se tuntui niin tärkeältä. Omat lapseni ovat nyt jo sen verran isoja, että sitä omaa aikaa saa helpommin, kun lapset ovat jo paljon kavereillaan tai touhuavat omiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heli! <3 On tuo oma aika vaan niiin tärkeää. Itsehän saan työmatkojen (ja myös epäsäännöllisten työvuorojen) ansiosta normiarjessa sopivan paljon omaa aikaa, mutta siitä suuri osa on muualla, kuin kotona. Kotonakin olen onneksi suht säännöllisesti yksin, mutta iltaa ja varsinkaan yötä en koskaan. Tämä oli siis aika eksoottista :D ja tosiaan - ihanaa <3

      Poista
  2. Onneksi et siivonnut... ;)
    Jopas löysit kauniit maljakot ja sait niistä aivan ihanat kuvat <3
    Kiitos, kun vierailit blogissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, olin itsekin tyytyväinen päätökseeni ;)
      Kiva kun kommentoit ja piipahdit puolestasi täällä!

      Poista

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.