25.2.2016

Periaatteita


Minua ei varsinaisesti voi kutsua periaatteen naiseksi.

Olen joskus sanonut (ja siihen vakaasti myös uskonut), etten koskaan ota turkulaista miestä, enkä koskaan mene maistraatissa naimisiin. Menin maistraatissa (tai no, käräjäoikeudessa) naimisiin turkulaisen miehen kanssa.

Olen vannonut, etten enää koskaan osta valkoista autoa. Tänä päivänä pihassa seisoo pari kuukautta sitten hankittu valkoinen ajokki.

Periaatteenani on ollut, etten käytä rumia sanoja lasten kuullen. Voin kertoa, että sellainenkin periaate lentää romukoppaan jos lapsi sattuu kaatamaan tiskikoneen (kyllä, se ON mahdollista).

Olen sittemmin omaksunut periaatteekseni on sen, että periaatteista voi joustaa. Viisasta Miestä lainatakseni: "Paras suunnitelma on sellainen, jota voi muuttaa."

Tämä on johtanut mm. siihen, että olen pari kertaa ottanut kaupan kassalla pakasteet siihen pieneen pussiin. (Aihe vilahti tässä varhaisemmassa mielensäpahoituspostauksessa.)

Väärin päin asetettua vessapaperirullaa en vielä ole yleisessä vessassa jättänyt kääntämättä, mutta ehkä sekin päivä vielä joskus koittaa.


Tämän postauksen kukkakuvat ovat uudella Olympuksella otettuja testikuvia. Jokohan alkaisi olla vähän kevättä ilmassa?








2 kommenttia

  1. Hih, minä puolestani voisin sanoa olevani periaatteen nainen, ainakin osittain. Mutta sen olen opinut että en sano koskaan että en koskaan. Sen verran monta kertaa olen joutunut pyörtämään puheeni =D. Tuli ihana keväinen oli sun kuvista, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hih, sehän voi johtua vain siitä, että sun lapsi ei koskaan ole sattunut kaatamaan (käynnissä olevaa) tiskikonetta... :D Siinä livahtaa nimittäin ainakin kielenkäytölliset periaatteet romukoppaan :D
      Ja kuten tekstistäkin on pääteltävissä, minäkään en enää koskaan sano en koskaan ;)
      Kiitos kommentista <3

      Poista

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.