Minne vaiheissani joudunkin

31.12.2015


Vuoden viimeisen päivän kunniaksi pitääkin mainita yksi sitku-juttu, jonka sain tämän vuoden nimiin hoidettua. Tietty kuva ihoon on ollut mielessä jo kauan, aikomuksena hommata sitten joskus.

En halunnut odottaa enää yhtään, joten tartuin lopultakin tuumasta toimeen.




Ankkuri symboloi toivoa. Sitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Ja lisäksi miestäni. Kaksi tähteä edustavat maailman parhaita poikia <3




Nuottiavaimen päätin ottaa, koska musiikki on minulle niin tärkeää.

Lapsuusaikani merkittävin kappale oli Lintu elokuvasta Belle ja Sebastian. Sitä kuuntelin kasetilta ja lauloin koulussa. Sitä hyräilin sivellessäni kyyneleet silmissäni kotikatumme kalliota kuultuani, että muuttaisimme pois kotimaasta.

Jännä sattuma, että ajellessani ottamaan ensimmäistä kuvaa, juuri tämä laulu kuului autoradiosta, Diandran esittämänä. En ole koskaan ennen kuullut sitä radiosta. Ja kun ajelin kotiin päin otettuani toisen kuvan, se soi jälleen.


Lintu (L´oiseau)

Maailmaan mä avaraan, jos mennä voisin vaeltamaan
ja voisin nähdä kaiken sen, myös paikankin niin lämpöisen.
Mikä ohjaa kohtaloa?
Mikä on ollut ainiaan?


Maailmaan mä avaraan, jos mennä voisin vaeltamaan

ja voisin nähdä kaiken sen
mi viepi ihmisen onnehen.


Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen.

Se nousta korkealle saa
ja näkee kauniin, kauniin maan.
Täällä nurmet, metsät vihannoi,
puut vetten pintaan heijastua voi.


Miksi jäisin ikävään, kun lintu siivin lähtee lentämään?

Mä lapsi maanhan olen vain ja täällä tehtäväni sain.


Vaikka joskus vaeltaa mä voisin kauas merienkin taa,

en omaa maata unhoittaa mä silti tahdo milloinkaan.


Minne vaiheissani joudunkin, taas mieli tänne palaa takaisin.

Niin kuin muuttolinnun tie ain´ elon polku varmaan kotiin vie,
ja mielen lämmön suuren saa tää kaunis, armas synnyinmaa.


(Säv. Eric Demarsan/Daniel Jerome A. White, suom. san. Sundqvist/Norkamo)




Monien haaveiden toteutuminen on kiinni vain omasta rohkeudesta.




Ihanaa, onnellista uutta vuotta!

Tuokoon se tullessaan lisää toteutuneita haaveita.
Ja ainakin tilaisuuksia nauttia niistä (monista) jo todeksi käyneistä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.