Äitini piti kirjoittamisesta ja lukemisesta, ja kirjoitteli mielellään muistiin aforismeja.
Olen törmännyt niihin käydessäni hänen tavaroitaan läpi.
Eilen löysin vähän pidemmän, muiden tapaan käsin kirjoitetun, paperiarkin täynnä erilaisia mietelmiä.
Näinä hulluina aikoina olen heräillyt öisin ja jäänyt tavoistani poiketen valvomaan ja murehtimaan maailman menoa. Eilen illalla taas rupesin murehtimaan Miehelle, että mihin tämä maailma on menossa ja miten me saadaan pojat kasvatettua turvallisesti aikuisiksi ja ihmisiksi ja saavathan ne varmasti onnellisen ja pelottoman elämän ja niin edelleen. Niin Mies sitten siihen totesi, että lue kuule se äitisi kirje, voi olla, että hän jätti sinulle siinä ihan hyvän perinnön <3
Olen törmännyt niihin käydessäni hänen tavaroitaan läpi.
Eilen löysin vähän pidemmän, muiden tapaan käsin kirjoitetun, paperiarkin täynnä erilaisia mietelmiä.
Näinä hulluina aikoina olen heräillyt öisin ja jäänyt tavoistani poiketen valvomaan ja murehtimaan maailman menoa. Eilen illalla taas rupesin murehtimaan Miehelle, että mihin tämä maailma on menossa ja miten me saadaan pojat kasvatettua turvallisesti aikuisiksi ja ihmisiksi ja saavathan ne varmasti onnellisen ja pelottoman elämän ja niin edelleen. Niin Mies sitten siihen totesi, että lue kuule se äitisi kirje, voi olla, että hän jätti sinulle siinä ihan hyvän perinnön <3
Rauhallista perjantaita!
Toivottavasti voit viikonloppuna keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä <3
Hyviä mietelmiä äidiltäsi, näitä kannattaa aina silloin tällöin lukea...
VastaaPoistaNiin kyllä kannattaa... Ja pitäisi murehtia vain sen verran ja siinä tapauksessa, että saa murehtimisen avulla muutettua toimintaansa tai tehtyä jotain hyvää <3
Poista