23.6.2015

"Kohta mun korvat heiluu!"

Sen olen tässä viime aikoina oppinut, että jos olet vessassa ja lapsi tulee kertomaan, että äiti, Koira röyhtäisi!, niin saattaa olla, että olohuoneessa odottaa matolla koiran oksennus.

Ja että kun lapsi ilmoittaa, että kato äiti, minä siivoan, kastelin rätin täällä!, niin rätti, jolla siivotaan, voi olla kasteltu koiran juomakupissa.

Että "Kato äiti..." -alkuiset lauseet eivät monestikaan tiedä mitään erityisen hyvää.

Sen olen myös havainnut, että Pikkuveljestä on tullut kovin etevä kiipeilijä.

Eli jos sovitellaan uusia kenkiä eteisessä, ja minä käännän hetkeksi selkäni, niin voi olla, että siitä se ajatus sitten lähtee ja kersat löytyvät hetken päästä keittiön pöydältä.


Mies osti pojille (lelu)ruohonleikkurin.




Pari iltaa jaksettiin kuunnella kinastelua, sen jälkeen Mies alistui ja kävi ostamassa toisenkin.




Poika on keksinyt jostain, että korvat heiluu syödessä. (En ole muistanut kysyä, onko se Mies, joka tämän viisauden on hänelle kertonut, mutta vahvasti veikkaan tämän olevan asian laita.)

Poika hyppää nyt vähän väliä kesken ruokailun katsomaan peilistä, kuinka ne tosiaan heiluvat. Muutama ilta sitten hän asettui ruokapöytään syömään. Tarjotessani lautasen hänen eteensä, totesi hän iloisesti: "Kohta mun korvat heiluu!"



PS. Juhannus oli ja meni. Toivottavasti se oli Sinulla yhtä leppoisa kuin meillä - nautittiin mökillä sentään kauniista juhannusaaton illasta ja juhannuspäivän aamusta. Lauantai-iltana paettiin päivällä alkanutta sadetta kaupunkiin ja itseäni kutsuivatkin työt jo sunnuntaina. Kuvia tuli otettua, mutta en ole ehtinyt käydä niitä läpi, saati laittaa tänne. Joskus kiireiden helpottaessa sitten ;)



Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.