16.3.2015

Maanantaimietteitä

Olen aina ihmetellyt sitä, että (kuulemani mukaan) ihmiset päättävät päiviään eniten juuri keväisin. Keväthän on ihanaa uudistumisen aikaa - valo lisääntyy, ja kaikki näyttää ja tuntuu paremmalta.
 
Eilen sitten katselin kevätauringossa kylpevää kämppää ja ymmärsin.
 
Se pohjaton uupumus, kun kaikki on levällään ja pölyä ja roinaa siellä sun täällä, eikä pysty päättämään, mistä alkaisi hommaa setvimään. Se, kun ei millään ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi. Saati mitään, mitä haluaisi.
 
En kuitenkaan sännännyt ostamaan köyttä ja huteraa tuolia, vaan sen sijaan kehitin meille poikien kanssa tekemistä ainakin rautakaupan sulkeutumiseen saakka. Mies kun otti ja lähti eilen työmatkalle. Me käväistiin Turussa sukuloimassa.
 

Olin etukäteen olettanut, että kun lapset alkavat puhua, niiden kanssa oleminen tuntuu entistäkin mielekkäämmältä. Oikeassa olin. Kun kuvan tyyppi sai sanaisen arkkunsa auki, juttua on ruvennut tulemaan. Monet pistävät hymyilyttämään.

Aamupalapöydässä:
"Äiti. Lehmästä tulee maitoa. Äiti. Pyllystä tulee kakka. Äiti. Minä olen dinosaurus."

Turussa käytiin seikkailupuistossa ja kyläiltiin. Illan saavuttua Poika totesi minulle: "Äiti. Mennään kotiin. Oli kiva käydä täällä!"

Kotona vaihdoin ensin Pikkuveljelle yöpaidan ja vein nukkumaan. Poika istui sohvalla odottamassa ja palattuani hihkaisi iloisesti: "Nytten pääsen minä!"


Pikkuveli se ei vielä paljoa puhele, paitsi omaa herttaista pölinäänsä.
Treenaa sen sijaan kävelyään päivä päivältä enemmän...


... ja on oppinut kiipeämään sohvalle. Sekä löhöilemään, että pomppimaan.


Pikkuveljen bussipaita on valmis. Kaava on Mint, t-paita vauvalle Ottobre design -lehdestä 4/2012. Koska tyyppi on vähän vatsakas, jäi paita kapeahkoksi. Menee kuitenkin mukavasti päälle juuri nyt.


Saatiin kasaan Mies kasasi joulupukilta saadun (juu, homma on jäänyt akuutimpien askareiden jalkoihin) Ikean leikkikeittiön, joka oli suurmenestys. Olisihan se vaan ihan kiva, jos sillä voisi leikkiä kimpassa.

Nyt homma ryöstäytyi käsistä, kun pojat repivät toisiaan pois keittiöstä ja halusivat touhuta siinä vain yksinään...




Ja mitä isompi edellä, sitä pienempi perässä :D

Ainakaan meikäläiselle ei tullut yllätyksenä, että jäätyäni eilen poikien kanssa yksin pariksi päiväksi, nousi Pikkuveljelle tänään kuume ja nenä vuotaa kuin seula. Yökin meni heräillessä vähintään tunnin välein.

Nyt kuitenkin syömään ja lepäämään!
Mukavaa loppuiltaa <3
 
 
 

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.