10.3.2015

Kirppislöytöjä ja äiti+poika -laatuaikaa


Tänään ollaan oltu Pojan kanssa kaksistaan, sillä hänellä oli lääkärineuvola.

Neuvolassa oli kaikki hyvin. Kotimatkalla, kauppareissun jälkeen, Poika haukotteli ja totesi: "Tuli iso väsy!" Uni tulikin sitten heti lounaan jälkeen ja jatkuu yhä.

Täällä on viime aikoina ollut vähän kiistaa vanhempien huomiosta (lue: änkeävät vuoron perään syliin, ja aina hetken päästä toinen tulee kiskomaan toisen väkisin hihasta pois ja tunkee itse tilalle...) ja halusin ihan tarkoituksella mennä neuvolaan Pojan kanssa kahdestaan.

Hän vaikutti olevan kovin mielissään yhteisestä ajasta, samoin minä.

 Aamupalaksi mangosmoothie minulle... ja Hänelle.
Smoothiessa: mangoa, banaania, luonnonjugurttia, makujugurttia (= Pojan eiliseltä iltapalalta jäänyt...), kaurahiutaleita. Oma annokseni oli todellisuudessa 1,5 lasia; ensimmäisen ennätin kulauttaa alas ennen kuin keksin ottaa kuvan. Nam!
Pojan kanssa on nykyään enenevässä määrin hauskaa olla kotona, ja varsinkin näin kahdestaan. Hän auttaa mielellään kaikissa askareissa (hommien hauskuus edellyttää, että olen itse siinä mielentilassa, että olen "avulle" vastaanottavainen...) Vie mm. tavaroita oikeille paikoilleen ja roskia roskiin, ja huutaa itse homman hoidettuaan: "Kiitos avusta!" :D

Ennen neuvolaan lähtöä käytiin lyhyellä metsäretkellä. Retki jäi suunniteltua lyhytkestoisemmaksi, koska eräät osallistujat (ei mainita nimiä) vetkuttelivat sekä ruokailussa, että pukemisessa. Kiva kuitenkin, että ehdittiin vähän pyörähtää metsän puolella.

Kun päästiin autoon, Poika hymyili ja sanoi: "Äiti. Kivaa kahestaan!"

(Kuva omenoista ihan muuten vaan, kun olivat niin söpöjä...)

Eilen vietin aamupäivän Pojan päiväkodissa, jossa oli "tärkeän henkilön päivä". Halusin osallistua päivään itse, koska emme ole viettäneet aikaa yhdessä viime aikoina niin paljon kuin olisin halunnut. Hyvä päätös, oli hurjan kiva aamupäivä <3 Ohjelmassa oli konsertti ja yhteistä leikkimistä.


Eilen iltapäivällä ehdin vielä tehdä puolen tunnin kirpparipyörähdyksen, joka osoittautui suureksi ilokseni kunnon täsmäiskuksi.

Mökissämme on kaksi peräkamaria, joista toisen olen ajatellut sisustaa turkoosin ja valkoisen yhdistelmällä, toisen pinkin ja valkoisen. Olin ajatellut mielessäni, että olisipa ihana löytää turkoosi Mariskooli. Ja kuinkas sitten kävikään...? Löytyi kaksi SUURTA! Voi onnea :)

(Vastaavanlaisia sattumuksia on ollut viime aikoina enemmänkin. Siis sellaisia, että olen ajatellut haluavani jotain ja hetken päästä se on tupsahtanut eteen. Mies vihjaisi, että voisi olla fiksua alkaa ajatella vaikkapa lottovoittoa...)


Näissä ei kummassakaan ole Iittalan merkkiä, ja toisen jalassa oli tarra "hand made" (???), että en tiedä, ovatko jotain wannabe-mariskooleja... Mutta kauniita ovat kyllä, ja kirppishintaisiakin vielä lisäksi.



Koska silmäni etsivät jo valmiiksi jotain turkoosia, sattuivat ne välittömästi kirppikselle sisään astuttuani myös tähän kankaaseen. Rakkautta ensi silmäyksellä! Kangas osoittautui verhoksi, josta ajattelin ensin ommella mökille joko pöytäliinan tai pari tyynynpäällistä, mutta hetkisen sitä katseltuani aloinkin kallistua tekemään siitä itselleni mekon...


... ja tuumasta toimeksi, eli lainasin kirjastosta samantien Surrur: tee oma marimekkosi -kirjan...


... josta aion kokeilla "Minuuttimekkoa".


Lisäksi tarttui mukaan yksi Ottobre, jossa on tunikakaava, jota haluan sukulaistytölle kokeilla.



Koska olin turkoosimoodissa, silmiin sattui myös tällainen jättisuuri, lyhythihainen paita. Kangas on ihana, malli ei, joten ajattelin tuunata tästä itselleni kaventamalla ja hihat poistamalla kesäpaidan. Mies silmäili paitaa ja tuumasi, että siinä on varmaan joku hurrannut euroviisuja seiskytluvulla :D Tästä tulisi toisaalta kyllä myös aika kiva tyyny, hmm...

Kuten joskus aiemmin olen maininnut, olen nukkunut kuusivuotiaasta asti hylje kainalossani. Alkuperäinen silja-hylje nuhraantui parinkymmenen vuoden palvelusajan jälkeen, säilöttiin johonkin ja sittemmin katosi. Uusi ruskea hylje on ollut mainio korvaaja, joskaan ei ihan täydelliseltä tuntuva.

Jossain vaiheessa etsittiin Miehen kanssa ruotsinlaivalta uutta "oikeaa" hyljettä, mutta hylkeet olivat kokeneet muodonmuutoksen ja pulskistuneet oudoiksi, joten jätin väliin.

Ja mikäs se löytyikään hyllystä eilisellä retkelläni...?!?


True love. En voinut jättää hyllyyn, eikä se toki ollut katseidemme kohdattua edes vaihtoehto.


Meillä on nautittu jo kevätauringosta ja linnunlaulusta, sekä bongattu lakaisukoneita.
Aurinkoa myös sinun viikkoosi! :) 

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.