4.9.2014

I lived to tell about it

No niin, jaetaanpas unikoulun välitodistus.


Toissayötä edeltävä yö oli unikoulun toinen yö, ja jo huomattavasti ensimmäistä parempi. Pikkuveli meni nukkumaan - jokailtaiset puuro ja maito mahassaan - kahdeksan jälkeen. Itse nukun unikoulun ajan viereisessä olohuoneessa ja toissailtana menin nukkumaan yhdentoista aikaan. En tiedä, onko jotain kuulunut aiemmin, mutta heräsin hänen itkuunsa joskus yhden aikaan. Itse heräsin ihan syvästä unesta, enkä siinä koomassa kyllä tiennyt, kauanko aikaa aina kului, saati jaksanut kaivaa kännykästä sekuntikelloa (juu, siis tämähän on tarkkaakin tarkempaa tähtitiedettä...) aikaa katsellakseni. Seisoskelin oven takana aina suunnilleen samalta tuntuvan ajan kuin edellisenäkin iltana. Kun Pikkuveli havahtui ja kitisi, kävin edellisen illan tapaan hyssyttelemässä ja silittämässä poskea, ja annoin tutin suuhun.

Sanoisin, että hän ei itkenyt enää ollenkaan siihen malliin kuin aiemmin, ja rumbaa kesti kokonaisuudessaan vartin. Olen tosiaan ollut aika väsynyt, ja vaivuin itse sikeään uneen. Voin sanoa varmaksi, että hän heräsi tuon yhden aikoihin sijoittuneen vartin jälkeen kaksi kertaa, mutta en kyllä muista, ehdinkö edes lohduttamaan vai jatkoiko hän sitten heräämisen jälkeen uniaan. Joka tapauksessa ne heräämiset jäivät lyhyiksi ja unet jatkuivat korkeintaan yhdellä tutin laitolla.

Toissayönä herättiin yhden aikaan ja kävin viiden minuutin ajan lohduttamassa minuutin välein. Joskus viiden aikaan kävin kerran laittamassa tutin suuhun.

Viime yön Mies nukkui unikoululaisen kanssa samassa kerroksessa ja minä sain paikata univelkoja (aah... oli ihan taivaallista!). Oli ollut kaksi viiden minuutin settiä, puoliltaöin ja viideltä. Ei huono!


Uskallan siis todeta jo nyt unikoulun auttaneen paljon. Vedän lopullisen yhteenvedon, kunhan nähdään miten jatko sujuu. Pojalla alkoi toissayönä nuha, joka on herättänyt hänet molempina öinä kerran itkemään. Toivotaan, ettei tartu Pikkuveljeen - en kaipaisi mitään flunssaa tätä hyvin alkanutta unikoulua sotkemaan. Pojan toissaöinen herätys saattoi kyllä johtua myös illalla syödystä suolaisesta ruuasta - olivat käyneet isin kanssa Hesessä... Kerran aikaisemminkin on saanut illalla (vähän, mutta kuitenkin) ranskalaisia ja myös silloin heräsi yöllä kesken unen ja joi ahnaasti vettä. Yritetään olla jatkossa viisaampia.

Tänään(kin) mennään tukka putkella. Aamulla oli Pojan kaksivuotisneuvola (Apua, se pätkä on jo kolmen päivän päästä KAKSIVUOTIAS!), iltapäivällä vaihdetaan lapset lennossa ja minä vietän taas illan kurssilla. Kiinnostuneille tiedoksi nuo neuvolan mitat: 86,5cm/11,6kg/46,2cm. Pituus oli harpannut ihan reippaasti (5 kuukaudessa oli tullut 6cm), paino ja päänympärys sitten puolestaan vähemmän.

Nyt lilaa luomeen ja tukka ojennukseen, että kehtaa ihmisten ilmoilla näyttäytyä... Niin kauan, kun lapsoset vielä uinailevat.

Kivaa päivää kaikille! :)


PS. Tuo Pojan nuhahan on välitön seuraus siitä, että kerroin ystävälleni, että me ollaan kaikki oltu terveinä tosi pitkään. Varokaa sanojanne, ystävät!

4 kommenttia

  1. Kiva, että olet saanut vähän nukuttua! Meillä on nuo unikoulut ovat toimineet huippu hyvin kun mies on ne hoitanut: muutaman yön hän on käynyt silittelemässä ja siihen se on päättyneet yöheräilyt. Näin toimittiin kaikkien kolmen kohdalla. Mutta niin on kaikki omia yksilöitä, joka toimii toiselle ei ole välttämättä sitä toiselle. Pääasia on kuítenkin, että sinä saat nukuttua.

    Hienosti kuitenkin väsymyksestäsi huolimatta kirjoitat! :) Kivaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillähän Mies on nukkunut tuon unikoululaisen kanssa muutenkin aina viikonloput, mutta ei olla huomattu siinä mitään eroa heräämismäärissä. Mietittiin, että pitäiskö hänen hoitaa tuokin unikoulu, mutta itse olin sitten sitä mieltä, että hoidan ihan mielelläni, hän kun joutuu kuitenkin heräämään töihin. Niin tietysti minäkin, niin kuin hänkin jaksaa aina muistuttaa (ja muistaa) - työstähän tämä kyllä käy, mutta mun ei tarvitse olla ihan niin täyspäinen näissä töissä :D

      Kiitos, ja samoin sinne, kivaa päivää :) <3

      Poista
  2. Myöskin 'meillä menee yöt nykyään tosi hyvin!' -kommentti herättää universumin korjaamaan tilanteen heti :-) (kokemuksen syvällä rintaäänellä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tästä mullakin on kokemusta... Mikä siinä onkin? Periaatteessa en missään määrin ole kell onni on, se onnen kätkeköön -koulukuntaa, mut joidenkin asioiden suhteen ei kyllä uskalla mennä ihan henkseleitä paukutellen kehuskelemaan... universumi kyllä palauttaa sit maan pinnalle jos siihen erehdyt :D

      Poista

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.