18.6.2014

Apua, ompelukärpänen puraisi!

Hiljaista on ollut. Nyt on nimittäin käynyt niin, että blogi jäi lapsipuolen asemaan, kun ylläpitäjään iski kova käsityövimma.

Kynnys ompeluhommien aloittamiseen on ollut korkea jo pitkään, eräät tietyt pikku kätöset kun ylettyvät joka paikkaan. Olisin siis joutunut joka kerta ottamaan ompelukoneen esiin esim. päikkäriaikana ja - mikä rasittavinta - siivoamaan sekä jäljet, että kaikki tavarat pois päikkäreiden loputtua. Liian vaivalloista! Niinpä sainkin tässä joitakin päiviä sitten inspiraation (en käsitä, miten en ole aiemmin tullut tehneeksi tätä!) ja järjestettiin vierashuoneeseen (jossa taapero ei vieraile) kunnon tilat ompelemista ja siihen liittyvää pipertämistä varten. Nyt voin pitää konetta pöydällä ja muita tilpehöörejä esillä. Säästyy aikaa ja kaiken (ah, niin kortilla olevan!) liikenevän ajan voi käyttää ihan pelkkään tekemiseen.

(Mahtuu meille vieraatkin vielä, vink vink, jos joku ystävä siellä ruudun toisella puolella nyt hätääntyi!)

Surauttelin parin päivän aikana lopultakin verhot Pojan huoneeseen. Pitää vain vielä silittää ne. Ai joo, ja vauhdittaisi se verhotankokin projektia jossain määrin. Huonetta on näet viimeistelty hiljaa hyvä tulee ja tehdään, kun ehditään -meiningillä.


Lisäksi väkersin testimielessä kukkaron ja pari neulatyynyä. Päivitin vanhat farkut shortseiksi ja käytin lahkeet näihin.





Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä lastenvaunuihin uusi verho mustavalkoisesta tähtikankaasta.


Taas tarvittaisiin lisää tunteja vuorokauteen, tuplasti vähintään.

Huomenna onkin jo juhannusaatto.
Kivaa keskikesän juhlan odotusta Sulle! :)
 
PS. Pojan sanavarasto se vain karttuu. Uusimpana ja erittäin käytettynä "kaakuun!" (= juoksee nauraen karkuun). Siinäpä sitä, vähän lisää jännitystä tähän elämään.

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.