13.3.2014

Torstaita!

Käytiin tällä viikolla Vauvan kanssa neuvolassa. Strategiset mitat tällä kertaa (2 kk:n iässä) 6050g/60,5cm. Vertailun vuoksi taas Pojan mitat aikanaan samassa neuvolassa: 4875g/57,5cm. Melkoiselta jässikältä tämä kakkonen tuntuu, mutta keskikäyrällä kuulemma porskuttaa. Neuvolakortissa lukee mm. "Hienosti kasvaa. Seurustelee ja hymyilee. Tyytyväinen pieni poika." :)
Viime kerralla saadusta rotarokotteesta ei muuten Vauvalle tullut  mitään oireita, hieno juttu! Pojalle tuli aikoinaan ihan hirveät mahakivut, ja kauhea kipuitku :(

Lisäksi viikon ohjelmassa on ollut pari vaunulenkkiä ja MeandI-kutsut, joissa homma ei onneksi lähtenyt ihan lapasesta. Tilasin itselleni paidan ja farkut (olivat niin ihanat jalassa, etten voinut millään vastustaa), ja Pojalle pöllöbodyn. Pojalle on kiva ostaa vaatteita, kun tietää, että niitä tulee ainakin käytettyä kun on toinenkin käyttäjä jo odottamassa. Taitaa koitua kakkosraukan kohtaloksi saada aina toisen käyttämät vaatteet... Joitain olen hänelle itselleen jo ostanut ihan vain siksi, että olisi jotain omiakin vaatteita. Vaunulenkit saatiin tehdä ihanan aurinkoisessa säässä, miten ihanaa kun kevät on näin aikaisessa! Liikuntakin tuntuu taas hyvältä. Vauhti ei edelleenkään päätä huimaa, mutta selkeästi huomaan jaksavani jo paljon paremmin.

Tänään käytiin poikien kanssa vilkaisemassa lauantain ristiäisten juhlapaikkaa, ja ihan kivalta näytti. Jos olisi kesä, oltaisiin pidetty juhlat kotona, kun olisi ollut kiva olla hyvällä säällä ulkona. Tähän aikaan vuodesta tuntui kuitenkin hyvältä vaihtoehdolta tuo seurakuntasali, joka on ihan kirkon vieressä. Ihanaa saada lopultakin pikkuiselle nimi ihan virallisestikin! Tähän asti ollaan kutsuttu häntä edelleenkin vain Vauvaksi tai Kakkoseksi, pikkuisen ollaan nyt ruvettu treenaamaan tuota oikeaa nimeä. Sen ääneen sanominen on vain tuntunut vielä vähän hassulta :) Toinen nimi ollaan päätetty myös, ja tässä kirjoittaessani tajuankin, että pitää ilmoittaa se lopultakin myös pastorille.

Pojan kanssa elo sujuu entiseen malliin, tosin kauheimmat uhmakohtaukset tuntuvat onneksi vähän vähentyneen (tai sitten vaan toiveikkaana kuvittelen)... Voi kun olisi vain joku vaihe. Viime päivät hän on hokenut tauotta "ihhahhaa, ihhahhaa", on kuunneltu Ihahaa-lastenlaulua... :) Tänään torkahti autoon, ja kun nostin häntä rattaisiin, havahtui hereille ja suusta kuului saman tien "ihhahhaa, ihhahhaa" ♥

Ihahaan lisäksi on kovasti hokenut "mammammamm", eli Muumilaulua. Eilen hän haki minut mukaansa, meni rappusten luo osoittaen yläkertaan ja alkoi tanssia. Se tarkoitti, että halusi mennä huoneeseensa kuuntelemaan musiikkia :) Pojan ymmärrettävä sanavarasto koostuu edelleen helpoista ei, oho, ohhoh, (h)ei hei, anna ja joo -sanoista. Konsonantit ovat vielä vähän hakusessa, vain m, n ja satunnaisesti h taitavat olla oikeasti käytössä. Omaa kieltään pöliseekin sitten ihan urakalla.

Viikonloppuna hän nauratti ventovieraita ihmisiä ostoskeskuksen hississä nostamalla turvakaukalon verhoa ylös ja osoittamalla veljeä lausahtaen samalla kovaan ääneen: "OHO!" Siis katsokaa, mikä vahinko äitille ja isille on käynyt :D  Kysäistiin häneltä taannoin myös näkemystä pikkuveljelle soveltuvista nimistä, ja ehdotukset olivat Agiia ja Diego :D Sen verran voin jo paljastaa, että ei päädytty kumpaankaan.


Tänään pyörähdettiin myös leikkipuistossa.

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.