22.3.2014

Normipäiviä ja muskarikokeilu

Kirjoitustahti on ollut hiljainen, kun ei ole tapahtunut mitään erikoisempaa. Tai no enemmänkin tulisi matkan varrella kirjoiteltua, jos en haluaisi aina laittaa myös jotain kuvia. Kirjoitella voisi pikaisemminkin, eikä kuvien ottaminenkaan ole ongelma, niitä kun tulee otettua paljon joka tapauksessa. Kuvien koneelle laittaminen ja valitseminen vievät kuitenkin aikaa. Ehkä kuvat voisi kuitenkin silloin tällöin jättää pois? Kun kirjoittelee harvemmin, on ainakin allekirjoittaneella melkoisesti ongelmia muistaa mitä lähimenneisyydessä (lue: paria viime tuntia vanhemmat tapahtumat :D) on tapahtunut...

No, yritetään muistella. Kulunut viikko oli melko lailla normiviikko. Alkuviikosta Poika käy nykyisin hoidossa ja viikon puolivälistä eteenpäin on kotona. Tämä rytmi tuntuu nyt ihan hyvältä. Pojan hoidossa ollessa olen tehnyt kotihommia sen mitä olen pikkuveljen kanssa touhuamiselta ehtinyt, lähinnä siis ihan perussettiä, eli pahimpien tulipalojen sammutusta: pyykinpesua ja tiskokoneen täyttöä ja tyhjentämistä. Tarvittaessa kyseisen päivän ruuan valmistelua. Nopeasti ne aamupäivän tunnit aina hurahtavat, sitten Poikaa hakemaan. Pari kertaa ollaan nyt hänet haettuamme pyörähdetty leikkipuistossa, kun onnistuin löytämään kivan puiston kauppareissun varrelta. Tämä siis yleensä säävarauksella... Lähes joka päivä pistäydytään ruokakaupassa. Ruokaostokset voisi organisoida vähän paremmin, ettei ihan päivittäin tarvitsisi kaupassa rampata, mutta toisaalta kyllä tykkään siitä. Onpahan yksi ohjelmanumero päivään lisää ;)

Mies oli viikolla pois iltahommista parina iltana, eli ne päivät olivat taas aika täysiä. Lähtee muuten kohta muutaman yön työreissuun, sitten koitetaan selvitä poikien kanssa yötä päivää ihan keskenämme. Peukut pystyyn, että sujuu hyvin! Tavoitteeksi asetan kaikkien pysymisen hengissä, hyvin ravittuina ja kohtuullisen puhtaana mahdollisuuksien rajoissa. Tällä hetkellä Pojalla on silmä mustana ja Vauvan huulessa ollut haava on vastikään parantunut, eli kovin korkealle en rimaa aseta... Tuo silmä mustui Pojan keikuttua eilen illalla varomattomasti sohvalla (pikkuveli oli ollut pahoilla mielin ja huomio suuntautui sekunniksi häneen) ja muksahdettua sitten pöydänkulmaan :( Pikkuveljen huuleen taas tuli haava isoveljen äkkiarvaamattomasta huitaisusta, itse olin vielä ihan vieressä... Eli näistä lähtökohdista kun ponnistetaan, iloisia ollaan jos suuremmitta haavereitta selvitään.

Pyörähdettiin muuten viikolla myös muskarissa koko perheen voimin. Sujui niin kivasti, että käytiin saman tien kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen :D Meno oli Pojalle sen verran rauhallista, että jatketaan kyllä suosiolla vähän liikunnallisempien aktiviteettien keksimistä. (Siitäpä tulikin mieleen, että pitää muistaa ilmoittautua sisarus-vauvauintiin!) Kävin Pojan kanssa vauva-aikana muskarissa, ja silloin vetäjä oli sen verran pliisu, että luovutettiin muutaman kerran jälkeen. Itse ainakin koen, että muskarissa pitää olla iloinen ja reipas meininki. Nyt ajateltiin sitten antaa touhulle uusi mahdollisuus ja mentiin koko perheen muskariin. Vauva taisi olla nuorin osanottaja, hih! No, meininki oli kyllä ihan iloista, mutta ei Poika malta istua paikallaan ja laulella pupunkorvista. Vauva kyllä seuraili touhua kiinnostuneena. Pitää katsoa millainen vesseli hänestä kasvaa, ja viedä hänet sitten mahdollisesti muskariin jos siltä tuntuu. Toiveena kun olisi, että vältyttäisiin siltä Hesarin kolumnin skenaariolta, että kakkosen ainoaksi muskarikokemukseksi jäisi Tartu mikkiin -ohjelma :D

Tuon Hesarin kolumnin mainitsin aiemmin myös täällä. Pakko kai se on tässä tunnustaa, että vauvakirja on edelleen ostamatta... OMG. Ultrakuvista on sen sijaan valokuvat saatu otettua, hyvä me!



MeandI-ostokset saapuivat viikolla. Pojan pöllöbody oli aika passeli. Vielä vähän väljä, mutta tulee ainakin käytettyä sitä pitkään. Omat tilaukseni, paita ja farkut, olivat liian suuret (Kas! Sehän tuli ihan puun takaa!) ja menivät vaihtoon, eli niitä jäin vielä odottamaan. Lisäksi havaittiin muutenkin vajausta Pojan vaateosastolla, ja ostin hätäpäissäni tuollaisen Ristomatti Ratian tähtibodyn. Body on ihana, mutta jäänee melko lyhytaikaiseksi. Se oli tällä hetkellä juuri ja juuri sopiva, mutta kangas ei tunnu antavan yhtään periksi ja päälle pukeminen on jo nyt melko haasteellista. Sen sijaan juuri kesäksi sopiva on varmasti iiihana Cutest little Brother ever (No todellakintodellakin jos minulta kysytään!!!) -setti, jonka ystävä toi Nykistä Vauvalle. Iik, miten ihana! ♥



Tällaista pääsi tapahtumaan, kun äidin silmä vältti hetkeksi. Poika oli livahtanut läppärin kimppuun, ja katsos vaan - olikohan tässä nyt sitten pienen miehenalun ensimmäinen epätoivoinen yritys löytää rakkautta verkosta ;) Voitte kuvitella hämmästykseni kun näin mitä poikanen oli koneelle naputellut :D Niisk!

 
Seuraava kuva toimikoon puolestaan todisteena, että kyllä täällä leppoisastikin aikaa vietetään. Silloin kun juoksukilpailuilta, pikkuautokilpailuilta, kirjojen luvulta ja kaiken maailman säätämiseltä ja sättäämiseltä ehditään :) Pieni mies oppi muuten viikolla sanomaan "kiitti". Äsken annoin hänelle päikkäreille mennessään tutin, ja siihen tuumasi kohteliaasti: "Kiitti!". Niin liikkistä :´)

Tämä poppoo suuntaa kohta Ikeaan! Mies ehdotti, ja sitä tilaisuutta meikäläinen ei kyllä jätä käyttämättä ;) Adios!

Pikkukakkoshetki äidin sylissä ♥

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.