30.1.2014

Sairastupa

Täällä ovat sairastelleet kaikki muut paitsi minä, eli eipä ole paljon ehtinyt kirjoittelemaan, sen verran ovat kädet olleet täynnä viikonlopusta lähtien. Viikonloppuna vietettiin yksi yö mummulassa yökylässä. Sujui ihan kohtalaisesti, vaikkakin omat uneni jäivät aika minimiin Vauvan nukkuessa vieressäni ja havahtuessa hamuilemaan vähintään tunnin välein. Kotona yöt eivät ole olleet juuri parempia. Poika on heräillyt edelleen (tosin pari viime yötä ovat olleet jo paljon parempia, nyt on kyllä syytä koputtaa puuta...) ja sairastui kaiken kukkuraksi pikku flunssan lisäksi johonkin vatsatautiin... Ei onneksi oksentanut, mutta vaippashow oli melkoinen. Ruoka ei maistunut ollenkaan, mutta onneksi joi kuitenkin mielellään, ja paljon. 

Flunssa iski lisäksi Mieheen ja Vauvaan, Vauvaan tosin onneksi melko lievänä. Liekö johtunut orastavasta flunssanpoikasesta, että toissayö oli kovin levoton, ja juniori heräili ensin tunnin välein, ja valvoi sitten klo 04-07 ähisten ja puhisten, nenä rohisten :( Torkahdin puoli kahdeksan aikoihin hetkeksi, vain herätäkseni kahdeksan maissa hoivailemaan pahoilla mielin herännyttä Poikaa. Päivä poikien kanssa meni kuitenkin paremmin kuin oletin, pohjattomasta väsymyksestä huolimatta. Päivän kruunasi lisäksi tapaaminen (pitkästä, pitkästä aikaa) rakkaan ystävän kanssa. Kävimme syömässä ja nautimme lisäksi kahvit asiaankuuluvien makeiden herkkujen kera - LUKSUSTA :) Koska esikoinen oli vielä vähän toipilas, vaihdoimme hänet lennossa matkalla töistä palaavan Miehen hoiviin, ja itse lähdin liikenteeseen Vauvan kanssa.

Minua tiedotettiin onneksi huomaavaisesti sairastuvalla vallitsevista tilanteista:


Lasten myötä viestien luonne on ainakin osaksi muuttunut romanttisesta hieman arkisempaan suuntaan... Tätä viestiä seurasi muuten ilmoitus: "Poika rikkoi rillit. Kirosana." Niin se veijari ehtii...

Viime yö vauvelin kanssa oli onneksi paljon parempi, herätyksiä 2-2,5 tunnin välein. Alkuviikosta oli muuten se neuvolakäynti, jossa tsekattiin taas paino, eikä näyttäisi rintamaito pienelle yksinään riittävän :( Iso NYYH. Vieläkin puuttui pikkuisen syntymäpainosta, ja painoa oli viikossa tullut vain viitisenkymmentä grammaa. Neuvolan ohje oli siis antaa lisäksi vähän korviketta. Sydän särkyi, ja paha mielihän siitä tuli. Mies oli onneksi tilanteen tasalla ja toi kotiin tullessaan lohdutukseksi sekä croissantin, että suklaamuffinssin!  Siitä kymmenen pistettä :) Oli kuulemma arvellut minun olevan lohturuuan tarpeessa, ja oikeassa oli.

Pari päivää on nyt ollut aikaa sopeutua ajatukseen, ja onhan siinä hyviäkin puolia, kun Vauva ei ole niin riippuvainen pelkästään minusta, vaan isäkin pystyy syöttämään. Pieni muuten joi pullosta saman tien kuin vanha tekijä! Vatsallekin tuo korvike tuntui onneksi sopivan (meillä oli jo esikoisella käytössä sama Arlan luomukorvike, kun ollaan muutenkin huomattu luomumaidon olevan vatsalle kaikin puolin tavallista parempaa). Edelleenkin yritän toki tarjoilla niin paljon äidinmaitoa, kuin suinkin mahdollista.

Sen verran on väsymystä ollut ilmassa, että kysyin Mieheltä, että miten ihmeessä me oikein jaksetaan, johon hän vastasi oivaltavasti, että kyllä me jaksetaan: joka päivä on erilainen ja aina tulee uusia haasteita ;) Niinhän se menee - vaihe toisensa jälkeen. Enkä vaihtaisi ainakaan kovin montaa päivää noiden pienten kanssa pois, heh. Enpä itse asiassa taitaisi loppujen lopuksi raaskia vaihtaa yhtään :)



Imetystee rules!

Ja sen verran on projektia riittänyt muksuissa, että taloudenpito on kokenut lasinalusten tekstien kohtalon:

 "So much to do, so few people to do it for me!"
Ei itse asiassa ketään, damn!

 "If you want same day laundry service, do it yourself" 
Hear hear! Näkisittepä meidän kodinhoitohuoneen...

"Both of us can´t look good at the same time. It´s either me or the house".
Jos kumpikaan..! :D

PS. Sillä taannoisella lääkärikäynnillä tohtorisetä totesi Koiralla olevan suussa ienkasvaimia, jotka vaativat poistoa. Huomenna ne sitten poistetaan leikkauksella nukutuksessa. Voi Koira-reppanaa ♥  Ikäähän rouvalla on jo 15,5 vuotta. Toivottavasti toipuminen on nopeaa!

Koira ♥

Lähetä kommentti

© AINA LÄHELLÄNI. Made with love by The Dutch Lady Designs.